In memoriam Seppo Suo-Anttila
9.9.1921-20.2.2009
Taiteilija Seppo Suo-Anttila kuoli 20. helmikuuta Helsingissä. Seppo oli syntynyt 9.syyskuuta 1921 Viipurissa. Hän aloitti jatkosodan rintamataistelut 1941 parikymppisenä tykkimiehenä. Suomen taideakatemian koulu 1946-50 oli hänelle sodan jälkeinen askel rauhaan ja isän Luumäeltä hankkima koti kesäinen tukikohta.
Kun 1960 perustetulle Fennada-Filmi Juniorin animaatio-osastolle haettiin tasokkaita piirtäjiä, oli ilmoitus myös Hesarissa. "Vaimoni Aili huomasi sen ja näytti sitä minulle ja luki sitten vielä ilmoituksen sisällön erittäin kovalla äänellä. Siinä mainittiin myös Bob Balserin nimi. Sen jälkeen vaimo patisti minut ylös sängystä ja kehotti siltä siunaamalta minua hakemaan työpaikkaa.
Sitten jouduinkin naamatusten Bob Balserin kanssa ja sitä kautta määrättyyn animaatiotestiin. Aiheena oli mies ja 50 kiloa painava kivi. Samaan kokeeseen joutuivat myös muut alalle pyrkivät Suomen huippupiirtäjät. Useimmat fantisoivat liikesarjaa valtoimenaan, tuhlailevan suuria paperiläjiä viiden sekunnin animaatiota varten. Mutta piirroshahmon ja liikkeen pelkistäminen olikin koko homman olennaisinta asiaa, jolloin raskas kivi nousee painonsa mukaisesti ylös. Minun työvalonani ollut lampuu räjähti suorastaan silmille. Piirtäminen loppui, mutta minut hyväksyttiin sisään, vaikka kivi liikkuikin mielestäni hieman liian kevyesti massaan nähden. Fazer-linnut oli Bob Balserin ohjauksessa mun eka kaupallinen animaatio."
Lyhytelokuva Alkoholin vaikutus ihmisruumiissa vuonna 1961 oli animaation läpimurto Suomessa. Taitavan väripaletin suunnitteli Seppo Suo-Anttila. Balserin animaatio-osion ohjaama elokuva palkittiin Milanon elokuvafestivaaleilla 1963 Anica - Mifed -palkinnolla sekä myöhemmin useilla ulkomaisilla kunniakirjoilla.
Animaatiokylläisen ja kaikesta aikaisemmasta poikkeavan lyhytelokuvan ensi-esityksessä Seppo istui tj. Mauno Mäkelän ja hänen tyttärensä takana Fennadan koeteatterissa. Valojen sytyttyä tytär kääntyi ja kommentoi isälleen elokuvan upeita värejä. Se jäikin ainoaksi kuuluvasti lausutuksi kiitokseksi myös taiteilijalle. Sepon lähdettyä Fennadasta, sielläkin vihdoin huomattiin kuka sieltä oikein lähti.
Suo-Anttilan suunnittelema ja ohjaama mustavalkoinen esineanimaatio Impressio käänsi koko tekevän animaatiomaailman katseet Suomeen. Komeasti erilainen elokuva voitti Kultaisen Pelikaanin alan arvostetuimmilla elokuvajuhlilla Mamaissa (Romania) vuonna 1970. Impressio valittiin mm. Englannissa Weekend Tv:n vuoden elokuvaksi.
Impressio II sai Valtionpalkinnon 1973. Pari vuotta myöhemmin Suo-Anttila ohjasi Suomen edustajana Eurooppalaiset sadut -sarjaan kansanperinteisen animaatiosadun Mies ja käärme, joka tunnetaan myös nimellä Kettu tuomarina. Suuren sarjan taustatukena olivat UNESCO ja kansainvälinen animaattorien yhdistys ASIFA.
UNICEFin 40-vuotisjuhlavuoden Lasten oikeudet -elokuvaan Suo-Anttila teki 1979 Suomen osuutena periaatteen "Lapsen tulee saada nauttia sosiaalista turvaa".
Seppo Suo-Anttila oli sitoutumaton ja vapaa ajattelija. Hän eli mieluiten estradien sekä erilaisten ryhmittymien ulkopuolella.
Mara Utriainen
Kirjoittaja on animaattori ja ohjaaja
(kirjoitus on julkaistu Lehtisetissä nro 3/2009 lokakuussa 2009)